Sana muslimien asenteista aborttia kohtaan

Koraani kuvailee sen tapoihin sitoutuneita muslimeja "maltilliseksi kansakunnaksi,"ja tämä tasapainon tunne pätevöittää heidät olemaan "todistajina ihmiskunnan ylitse" (K 2:143). Nykymuslimit nauttivat tästä väitteestä, varsinkin kun näyttää siltä, ​​että "islam" ehdottaa a median kautta ratkaisu erittäin polarisoivaan aiheeseen, kuten aborttiin. Mikä tällä hetkellä muodostaa "islamin" tietyssä aiheesta, kuitenkin, heijastelee usein henkilökohtaista etuoikeutta, joka näyttää tavalliselle muslimille tarjoaman monien erilaisten oikeudellisten näkökulmien kautta. Toisin sanoen, Pelkästään se tosiasia, että yhdestä tai useammasta aiheesta on olemassa useita oikeudellisia lausuntoja, on nyt lupa ottaa haltuunsa jokin niistä, ilman syvällistä eettistä pohdintaa mielipiteen seurauksista, miten epänormaalia se onkin.

”Islam on kultainen keskitie kaikki eettiset äärimmäisyydet”, tietyt muslimit väittävät. Joten jos toinen ääripää kieltää abortin kaikissa olosuhteissa ja toinen yrittää sallia sen koko raskauden ajan, voisi olettaa, että islamin on laskeuduttava jonnekin keskelle, sekä kieltää että sallia abortin tietyissä olosuhteissa. Tämä moraalinen oletus ei ole kaukana totuudesta. kuitenkin, Pelkästään se, että aiheesta on useita mielipiteitä, ei tarkoita, että jokainen mielipide olisi yhtä pätevä, se ei myöskään tarkoita sitä, että jokainen mielipide on hyväksyttävä. samoin, "Islamia" tai "islamin lakia" ei voida tiivistää yksinkertaiseksi kaavaksi, kuten "enemmistösäännöt" tai "jos epäilee kieltoa tai lupaa, toiminta on, siksi, ei vain pitänyt."

Oikeudellinen positivismi vaivaa sekä uskonnollisia että maallisia ihmisiä. Aivan kuten teko ei saa moraalista vahvuuttaan vain siksi, että se on laillista, moraalisesti asianmukaisia ​​mielipiteitä ei aina kodifioida lakiin. Jos on totta, että mikään epäoikeudenmukainen laki ei ole laki ollenkaan, missä on epäoikeudenmukaisuus ja ketä vastaan ​​se kohdistuu elämän kannattajien ja valinnan kannattajien välisessä keskustelussa? Onko epäoikeudenmukaista estää raskaana olevaa naista hävittämästä "merkittämätöntä elotonta osaa ruumiistaan", jolle kukaan muu kuin hän itse ei saa päättää mitä tehdä? Vai "riistetäänkö avuttomalta kasvavalta ihmiseltä" mahdollisuus ja oikeus olemassaoloon sen jälkeen, kun sen Luoja aloitti matkansa maailmaan? Painaako laki, joka estää perheenjäsenen tai raiskaajan raskaaksi tullutta naista tekemästä aborttia? Vai suojeleeko tällainen laki haavoittuvan sikiön elämää, WHO, kuten muutkin heikot yhteiskunnan jäsenet, vahvojen odotetaan suojelevan? Tekeekö se molempia vai ei kumpaakaan? Ja jos joku ottaa tämän sikiön "elämän"., mikä on todiste siitä, että se on elävä olento?

Vaikka nämä ovat kaikki erittäin tärkeitä kysymyksiä, tämän viestin ei ole tarkoitus välttämättä vastata niihin eikä ratkaista tämän päivän kiivaa poliittista keskustelua. Päätavoitteena tässä on tarjota ideoita, joiden pitäisi olla muslimien mielessä, kun he päättävät osallistua tällaisiin keskusteluihin tai edistävät ajatusta, että heidän "uskontonsa" on paras ratkaisu sosiaaliseen polarisaatioon., kun "uskonnolla" tarkoitamme pienen tutkijoiden vähemmistön mielipidettä jossain paikassa ja aikana muslimien historiassa.

Islamilainen laki on erittäin hienostunut; lainsäädäntöprosessi ei ole helppo, se ei myöskään ole paikka, jossa kenelläkään muslimilla on oikeus valita pragmaattisesti ne mielipiteet, joita hän pitää houkuttelevina ja mukautuvina. Se vaatii tiettyjen tavoitteiden tuntemista, kyky toteuttaa nämä tavoitteet oikein ihmisten elämässä, ja niiden episteemisten ja metafyysisten perusteiden ymmärtäminen, jotka varmistavat, että tuomiot ovat johdonmukaisten perusteiden mukaisia. Toisin sanoen, islamin lakeja ja juristien mielipiteitä ei voida erottaa niiden filosofisista ja todisteluista. Muuten, islamin moraalista kuvakudosta yhdessä pitävä lanka hajoaa kokonaan saumoistaan.

Onko abortti laillinen islamissa?

Monet menneet ja nykyiset ovat kirjoittaneet islamilaisesta abortin näkemyksestä. Muinaiset tutkijat kielsivät sen kaikissa raskauden vaiheissa eivätkä tehneet käytännössä poikkeusta. Jotkut sallivat sen myöhemmin vain, jos äidin henki oli vaarassa. Siitä huolimatta, Abortista on olemassa kuusi suosittua oikeudellista lausuntoa:

• Laitonta (haram), kaikissa raskauden vaiheissa.
• Sallittu (ja'iz), ensimmäisen aikana 40 päivää, mutta laitonta (haram) jälkeenpäin.
• En pitänyt (ällöttävä), ennen kulkua 40 päivää, mutta laitonta (haram) jälkeenpäin.
• Sallittu (ja'iz), jos se johtuu laittomasta yhdynnästä (nimi).
• Sallittu (ja'iz) ilman ehtoja, ennen 120 päivää.
• Sallittu vain oikeutetusta syystä.

Fezin edesmennyt mufti, Marokko, Shaykh Muhammad Al-Ta'will (d. 2015) sanoi,

Ensimmäinen lausunto, joka kieltää sen aikana [ensimmäinen] 40 [päivää] ja sen jälkeen, riippumatta siitä, johtuuko se tekosyystä vai ei, vaikka laittomasta yhdynnästä, on superenemmistön näkemys [juristeista].[1]

Koraani on eettisen opetuksen kirja

Syitä nykymuslimien kavalimpaan asenteeseen abortista on monia. Merkittävin syy voi olla se, että toisinaan islam nähdään shariaan synonyyminä. Totuus, kuitenkin, että sharia on vain osa islamia. Islam kattaa lain (fiqh), uskontunnustus (aqidah), ja etiikka (moraalia). Vaikka Koraani koostuu laeista, se ei ole lakikirja. Se on eettisten opetusten kirja. Vain 10–12 % Koraanista liittyy laillisiin kieltoihin. Koraanille ei ole ominaista käskeä muslimeja käskemään sitä, mikä on "pakollista" tai "suositeltua", ja kieltää se, mikä on "laitonta" ja "inhottu". Yleistä on kuitenkin se, että se käskee meitä tekemään sitä, mikä on "lopussa"ja välttämään sitä, mikä on"munkit.”

"Ma'ruf" ja "Munkit" voidaan kääntää "mikä on sosiaalisesti kiitettävää" ja "mikä on yhteiskunnallisesti tuomitsevaa". Tämä huolimatta siitä, että sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyväksyttävyys ovat usein subjektiivisia. Tämä ei tarkoita, että Koraani olisi moraalisesti relativistinen. Asia on aivan päinvastoin. Mitä tämä tarkoittaa, kuitenkin, Koraanin tavoitteena ei ole vain opettaa muslimeille mitä voi ja ei voi tehdä. Se tarkoittaa, pikemminkin, että Koraani on enemmän huolissaan siitä, mitä muslimien "pitäisi" ja "ei" tehdä. Juuri tästä syystä, Profeetan toverit tekivät harvoin eron hänen rohkaisunsa ja tekojensa lannistamisen välillä, joita eivät pitäneet oikeudelliset arvot., laitonta, suositellaan, ja pakollinen. Pikemminkin, jos profeetta rohkaisi jotain hyödyllistä, he noudattavat. Ja, jos hän lannistuu jostakin mahdollisesti haitallisesta, he pidättäytyivät.

Koraani luvat monia toimia. kuitenkin, teon salliminen ei ole sama asia kuin siihen kannustaminen. Se sallii polygynyn (K 4:3), ei-muslimien sotavankien orjuutta (K 8:70), ja mennä naimisiin entisen vaimonsa sisaren kanssa (K 4:23). samoin, jotkut muslimijuristit vahvistavat avioliittosopimuksia, joissa mies salaa aikoo erota naisesta tietyn ajan kuluttua, jonka hän vain tuntee.[2] Tästä on kyse, vaikka keskimääräinen muslimimies on yksiavioinen; Käytännössä yksikään muslimi nykyään ei usko, että ihmisen orjuuttaminen on moraalista; Suurin osa muslimeista pitää kälyn avioliittoa vaimon kuoleman jälkeen tabuna; ja he riitelevät miehiä, jotka menevät naimisiin tilapäisen avioliiton takia. Jos pelkkä luvan tai oikeudellisen lausunnon olemassaolo, joka sallii yhteiskunnallisesti tuomittavan teon, on oikeutettu syy tehdä se, miksi muslimit olisivat levoton näistä tapauksista, mutta olisivat taipuvaisia ​​ottamaan toisenlaisen kannan abortin suhteen?

Oikean islamilaisen kannan kaikissa julkisissa tai yksityisissä kysymyksissä ei pitäisi ottaa huomioon vain sitä, mitä lailla tai juristeilla on sanottavaa aiheesta. Pikemminkin, tulee myös miettiä, miten teologia ja etiikka liittyvät noihin lakeihin tai mielipiteisiin. Tarkoittaen, kannattaa kysyä, ”Mitä viisautta Jumala pyrkii ymmärtämään tällä käskyllä ​​tai mielipiteellä?” olettaen, että tällainen viisaus voidaan tunnistaa. toiseksi, pitää kysyä,

"Ketä ja kuinka monta autetaan tai vahingoitetaan, jos tämä toimenpide toteutetaan?”

Koraani on islamin etiikan ensisijainen lähde. Ja, usein havaitaan suuri ero sen moraalin ja tiettyjen juristien vahvistaman moraalin välillä, usein puuttuu selkeä yhteys Koraaniin ja profeetallisiin ohjeisiin. Siitä huolimatta, Juristinen mielipide voi joskus naamioitua aidosti islamilaiseksi, varsinkin kun se pyrkii rauhoittamaan tai rauhoittamaan sosiaalista tai poliittista huolta. Näin ollen, Jotkut nykyajan tutkijat puolustavat mielipiteitä yksinkertaisesti siksi, että ne ovat olemassa, kuten valtavirran shafi'is, jotka perinteisesti väittivät, että jihadin syy oli vapauttaa maailma epäislamilaisista opeista. (kufr); tai tietyt aikalaiset, jotka vahvistivat viattomien naisten hengen riistämisen, lapset, ja muut ei-taistelijat itsemurhapommituksissa; ne, jotka kannattivat juutalaisten teloittamista kristinuskoon kääntymisen vuoksi ja päinvastoin;[3] tai muut, jotka luokittelivat orjat eläimiksi ihmisiksi?[4] varten, varmasti, on muslimijuristeja, jotka vahvistavat jokaisen näistä mielipiteistä, todistusvoimakkuudestaan ​​huolimatta. Siten, pelkkä aborttien salliva mielipide ei välttämättä tarkoita, että se olisi jotain kuin sinun pitäisi tehdä rukhsati heti sallii, jopa raiskaus- ja insestitapauksissa.

Milloin Elämä Alkaa?

Keskiajan muslimitutkijat, luonnollisesti, puuttuivat tieteelliset työkalut, joita meillä on nykyään sen määrittämiseksi, oliko äitinsä kohdussa kasvava sikiö todella elinkelpoinen luomus ja elävä olento hedelmöityksestä lähtien.. Muutoin kuin silloin, kun sikiö osoitti ensimmäistä kertaa liikkeen merkkejä äidin vatsassa, tutkijat ottivat vihjeensä Koraanista ja profeetallisesta perinteestä siitä, milloin sikiöllä oli sielu tai oliko se ollenkaan. Tästä syystä, hyvin harvat tutkijat ovat tarjonneet selkeitä vastauksia kysymykseen siitä, milloin ihmiselämä alkaa, kun he sopivat siitä 120 päivää, lapsi on varmasti elävä ihminen.

Sevillan andalusialaisen tutkijan mukaan, Ibn al-Arabi (d. 1148),

Lapsella on kolme tilaa: 1) yksi valtio ennen tuloa [materiaalia] olemassaolo…, 2) tila sen jälkeen, kun kohtu ottaa haltuunsa siittiöt..., ja 3) tila sen muodostumisen jälkeen ja ennen kuin sielu hengitetään siihen…, ja kun sielu hengitetään siihen, se on elämän riistämistä. [5]

Al-Ghazzali (d. 1111) sanoi,

Keskeytetty kytkentä ('azl) ei ole kuin abortti ja lapsenmurha (wa’d) koska se [abortti] on rikos toteutunutta olemassaoloa vastaan (mawjud hasil). Ja, siinä on vaiheita, ensimmäinen on vaihe, jossa siittiö saapuu kohtuun, sitten sekoittamalla naisen nesteeseen, ja sitten valmistaudutaan elämän hyväksymiseen. Sen häiritseminen on rikos. Sitten, jos siitä tulee hyytymä (tee se sittenalaqah) tai kyhmy (mudghah), rikos on vakavampi. Sitten, jos sielu hengitetään siihen ja fyysinen muoto vakiintuu, rikollisuuden vakavuus kasvaa. [6]

Nämä ovat joitain keskiaikaisten muslimitutkijoiden selkeimmistä lausunnoista; he ajattelivat, että elämä alkaa alusta. Koraani toteaa, "Luuleeko ihminen, että hänet jätetään turhaan (Sudan)? Eikö hän ollut siittiöpisara, joka tuli ulos seksuaalisesta nesteestä?” (75:36-37). Toisin sanoen, "sperm-drop" -vaihe on ihmisen olemassaolon alku, ja olemassaolo on ihmisarvon perusta, kuten muidenkin elävien olentojen kohdalla. Ihminen oli "spermapisara". Jos näin on, Tämä viittaa vahvasti siihen, että sekaantuu tähän nesteeseen, jo ennen kuin sikiö alkaa kasvaa ja kehittää raajoja ja elimiä, loukkaisi suojellun olennon pyhyyttä. Koraani sanoo edelleen, "Emmekö me luoneet sinua halveksittavasta nesteestä? Ja sitten, Sijoitimme sinut tukevaan lepopaikkaan, määriteltyyn laajuuteen asti" (K 77:20-22). Monikon toisen persoonan pronominin käyttö (sinä) näissä jakeissa viittaa vahvasti siihen, että ihmiselämän alku alkaa alusta. Tässä puhumattakaan useista jakeista, jotka kieltävät tappamasta lapsiaan köyhyyden vuoksi, köyhyyden pelko, tai häpeästä tai hulluudesta.

Profeetta Muhammedin sunna tarjoaa myös riittävän osoituksen siitä, että vaikka sikiö ei ole täysin muodostunut, se on edelleen toteutunut olemassaolo ja elävä olento. Profeetta kuulemma sanoi, "Keskeytynyt sikiö jää nöyrästi makaamaan kasvot alaspäin taivaan porteilla sanoen, "Minä tulen sisään vain, kun vanhempani tekevät."[7] samoin, kerrotaan, että kun toinen kalifi 'Umar b. al-Khattab määräsi, että avionrikkoja, jonka havaittiin olevan raskaana, kivitetään kuoliaaksi, seuralainen, Mu'adh b. Jabal, sanoi hänelle, "Vaikka sinulla on oikeus rangaista häntä, sinulla ei ole oikeutta rangaista sitä, mikä on hänen mahassaan."[8] Profeetta ja hänen seuraajansa hänen jälkeensä eivät koskaan teloittaneet raskaana olevaa naista, joka oli syyllistynyt vakavaan rikokseen, ennen kuin tämä synnytti ja joku oli ottanut lapsen hoidosta.. Lisäksi, he määräsivät kovan sakon niille, jotka olivat suoraan vastuussa naisen keskenmenosta.[9] Kaikki tämä osoittaa, että sikiötä tulee kunnioittaa siitä hetkestä lähtien, kun miehen siittiö saavuttaa naisen munasolun.

Imam Al-Razin eettinen pohdiskelu Koraanin säkeestä, 6:140

Jumala sanoo Koraanissa, "Tulijat ovat ne, jotka murhaavat lapsensa mielettömästi tietämättään ja kieltävät sen, minkä Jumala on heille antanut keksiessään valheita Jumalaa vastaan. He ovat eksyneet, eikä heitä johdeta oikein" (6:140).

Tästä säkeestä, Imaami Fakr al-Din al-Razi (d. 1210) kommentteja,

Monet asiat liittyvät säkeeseen: ensimmäinen asia on, että Jumala mainitsi, edellisessä säkeessä, murhatessaan lapsiaan samalla kun he riistävät itseltään elatuksen, jonka Jumala antoi heille. Sitten, Jumala yhdistää nämä kaksi asiaa tässä jakeessa ja selventää heille kaikkea, mikä on tämän tuomion looginen seuraus, kuten tuho, hulluutta, tiedon puute, riistäminen siitä, mitä Jumala on heille suonut, vääriä lausuntoja Jumalaa vastaan, harhaillen, ja opastuksen puuttuminen. Nämä ovat siis seitsemän ominaisuutta, joista jokainen on itsenäinen syy epäluottamuslauseeseen. Ensimmäinen on tuho (juhlallinen), ja tämä johtuu siitä, että lapsi on valtava siunaus Jumalalta ihmiselle, joten kun joku yrittää lopettaa sen olemassaolon, hän kärsii suuresta tuhosta ja ansaitsee erityisen suuren moitteen ja ankaran rangaistuksen tuonpuoleisessa olemassaolon lopettamisen vuoksi. Epäluottamuslause elämässä on perusteltua, koska ihmiset sanovat, että joku on murhannut lapsensa peläten, että se syö oman ruokansa. Eikä elämässä ole sen suurempaa moitittavaa. Tuonpuoleinen rangaistus on perusteltua, koska synnytyksestä johtuva läheisyys on yksi suurimmista rakkauden lähteistä. Sitten, sen saavuttaessa, aikoo tuottaa sille suurimmat haitat [lapsi], tehden siten yhden vakavimmista synneistä. Seurauksena, yksi suurimmista rangaistuksista on oikeutettu. Toinen on hulluutta (vaihe), mikä on tuomittavan kevytmielisyyden ilmaus. Tämä johtuu siitä, että lapsen murha tehdään vain köyhyyden pelon valossa. Ja, vaikka köyhyys itsessään on vahinko, murha on paljon vakavampi vahinko. Lisäksi, tämä murha toteutuu, samalla kun köyhyys [pelätty] on vain potentiaalinen (mawhum). Maksimaalisen haitan pakottaminen ennakoiden mahdollista minimaalista haittaa on siis, epäilemättä, hulluutta. Kolmas koskee Jumalan sanaa, "ilman tietoa." Tarkoitus on, että tämä hulluus syntyi vain tiedon puutteesta. Ja ei ole epäilystäkään siitä, että tietämättömyys on yksi vastenmielisimmistä ja halveksitavimmista asioista. Neljäs koskee sen, minkä Jumala on tehnyt lailliseksi, riistämistä. Se on myös yksi pahimmista typeryyden muodoista, koska ihminen kieltää itseltään nuo edut ja hyvät asiat, oikeutettu saamaan ankarimman kidutuksen ja rangaistuksen menettämisen. Viides on Jumalan pilkkaamista. Ja tiedetään, että rohkeus Jumalaa vastaan ​​ja Hänen pilkkaaminen on yksi pääsynneistä. Kuudes poikkeaa varovaisuudesta (kiirehtiä) suhteessa uskon etuihin (alkaen) ja maailman hyödyistä. Seitsemäs on se, että heitä ei ohjata oikein. Sen etuna on, että henkilö saattaa poiketa totuudesta, mutta voi palata oikean ohjauksen pariin. Joten Jumala selventää, että he ovat eksyneet saamatta koskaan oikeaa ohjausta. On siis todettu, että Jumala on tuominnut lapsia murhanneiksi kuvailtuja ja kieltänyt sen, minkä Jumala on sallinut heille., nämä seitsemän ominaisuutta edellyttävät huonompia moitteita. Ja se on äärimmäinen hyperboli.[10]

Marokon muftin eettiset kiistat

Olemme jo lainanneet marokkolaista Shaykh Muhammad Al-Ta'wilia. Kuten keskiajan tutkijat, hän säilytti erittäin konservatiivisen mielipiteen abortista, sallia sen vain, jos äidin henki on vaarassa. Seuraavassa on luettelo hänen yhdeksästä eettisestä väitteestä aborttia vastaan ​​ja niistä tieteellisistä mielipiteistä, jotka sallivat sen. Suurin osa seuraavasta on hänen näkemyksensä kirjaimellinen käännös. Siitä, miksi abortti on moraalitonta, hän sanoo:

• Ensinnäkin, se on rikkomus haavoittuvaa olentoa vastaan, joka ei ole tehnyt syntiä eikä rikosta, sen kieltäminen sen oikeudesta olemassaoloon ja elämään, jonka Jumala on sille antanut ja islam on takaanut, sekä elämän riistäminen joissakin tilanteissa.
• toiseksi, se on selvä haaste Jumalan tahdolle ja mielenosoittavasti uhmattava teko, jonka tarkoituksena on taistella itsepintaisesti Jumalan toimintaa vastaan, luovaa tahtoa, ja tuomio. Ja se ilmenee Jumalan luoman murhana, sen olemassaolon mitätöintiä, ja toimeksianto siitä, mitä Hän pitää laittomana.
• Kolmanneksi, se on ratkaisevasti osoittava todiste kovasydämyydestä, armon puuttuminen, ja äidin ja isän kiintymyksen menetys tai pikemminkin ihmisyyden menetys niiden sydämistä, jotka uskaltautuvat tekemään abortin kuolleilla sydämillä ja pahoilla pimeillä sieluilla.
• Neljänneksi, se on itsekeskeisyyden ruumiillistuma, itsekkyys, narsismi, ja sen, mikä on kalleinta, omaa lihaa ja verta uhraamalla, pojat ja tyttäret¾ tyydyttääkseen itseään ja nauttiakseen elämästä ja sen nähtävyyksistä kaukana pikkulasten huudoista, lasten vaivoja, ja niistä johtuva väsymys.
• Viidenneksi, se on käytännöllinen ilmaus ihmisen huonosta mielipiteestä Jumalasta, luottamuksen puute Hänen lupaukseensa, johon Hän päättäväisesti sitoutui takaamaan luomakuntansa ja palvelijoidensa elannon. Se osoittaa myös tietämättömyyttä Hänen sanoistaan, "Ja, maan päällä ei ole ainuttakaan olentoa, paitsi että Jumala on vastuussa sen ylläpitämisestä, aivan kuten Hän tietää sen lepopaikan ja paikan, josta se lähtee. Jokainen asia on manifestissa (K 11:6); samoin kuin Hänen sanansa, "Älä tapa lapsiasi köyhyyden takia. Me tarjoamme sinulle sekä heille” (K 6:151); Hänen sanojensa lisäksi, "Ja, älä tapa lapsiasi köyhyyden pelosta. Me huolehdimme heille ja sinulle” (K 17:31). Tämä on muiden jakeiden ja profeetallisten perinteiden lisäksi, jotka osoittavat, että kaikki järjestelyt ovat Jumalan hallinnassa ja ettei yksikään sielu kuole ennen kuin se maksaa elantonsa kokonaan, kuten profeetta sanoi..
• Kuudenneksi, se on verinen sota islamilaista päämäärää vastaan, Profeetta esitteli ja johon hän kutsui ja rohkaisi voimakkaasti, väestönkasvusta ja jälkeläisten lisääntymisestä.
• Seitsemänneksi, se heikentää islamilaisen moraalisäännöstön tavoitteita, jotka pitävät jälkeläisten säilyttämistä yhtenä viidestä olennaisesta asiasta, jolle pyhitetty paljastettu moraalikoodi on rakennettu.
• Kahdeksas, se on vastoin luontoa, johon Jumala on taiputtanut sekä eläimet että ihmiset rakastamaan lapsia, lapsen saaminen, ja jälkeläisten selviytyminen....
• Yhdeksäs, se on karkein osoitus huonoista tavoista Jumalaa kohtaan ja ilmentymä kiittämättömyydestä siunausta ja sen hylkäämistä kohtaan. Ja tämä johtuu siitä, että sekä raskaus että lapset ovat Jumalan suosion joukossa palvelijoilleen ja hänen lahjoituksiaan odottavalle äidille ja hänen aviomiehelleen..

Nämä ovat joitakin tärkeitä huomioitavia asioita. Jokainen muslimi, nainen, ja mies, Hänen on lopulta päätettävä, millaisia ​​taakkoja hän on valmis kohtaamaan Jumalan. Vaikka abortti on emotionaalisesti ladattu asia, varsinkin länsimaisessa politiikassa, tunteilla ei ole merkitystä lainsäädännön oikeassa tai väärässä. Vaikka tällä hetkellä lainsäädäntömme ei välttämättä katso sikiötä, joka on abortoitu ennen kuin se selviää kohdun ulkopuolella, elinkelpoisena, Muslimin, joka ymmärtää, että oikeudellinen positivismi ei ohita objektiivisia tai moraalisia totuuksia, tulisi olla tunnollisempi ja vähemmän kavaliempi asenteessaan elämän ottamiseen ja elinkelpoisuuden poistamiseen.