Ko ha fakakaukau faka-ʻIsilami ki he moʻui lelei fakasekisuale

Faʻahinga ʻo e Post

Fakafuofuaʻi ʻa e post ko ʻeni
Fai ʻe Mali Haohaoa -

Maʻuʻanga fakamatala: jamiat.org.za
Ko e taha ʻo e ngaahi totonu ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ke fakafiemālieʻi ʻenau ngaahi fie maʻu fakasekisualé. Mahalo ko aural ʻeni, ʻi he fanongo ki he ngaahi lea fakatupu ʻauhá; fakatataa, ʻaki haʻo sio ki he meʻa ʻokú ne fakatupu ʻa e holi fakasekisualé; pe fakatuʻasino, ʻaki e kau ʻi he ngaahi tōʻonga fakasekisuale ʻo e faʻahinga kehekehe.

Neongo ia, ko e founga fakalao pē ʻe taha ke fakafiemālieʻi ʻaki e ngaahi holi fakasekisualé ko e meʻa ko ia ʻoku hoko ʻi he vahaʻa ʻo e ongomeʻa malí.

ʻOku ʻikai ngofua ke kau ʻa e kau Mosilemi ʻi he tangata pe fefine kimuʻa pea toki mali. Kuo pau ke fakaʻehiʻehi ʻa e toʻu tupu ʻo e fefine fakatouʻosi mei he ngaahi founga kotoa pe ʻo e ivi fakasekisuale; ʻoku totonu ke nau mali kei taimi pea ʻoua ʻe fakatoloi; he ko e hala malu ange ʻeni kiate kinautolu. Ko hai pē he ʻikai lava ke mali ʻoku totonu ke ne fakafalala pē ki he ʻaukaí ke tokoni ke aʻu ki heʻenau ngaahi holí.

Ko e Taumuʻa ʻo e Tangata pe Fefiné

ʻOku feinga ʻa ʻIsilami fokotuʻu ke taʻofi ʻa e ngaahi fakaʻaiʻai fakasekisuale taʻefakalao koeʻuhi ke fakafoki mai ʻa e lelei ki he fetuʻutaki fakasekisuale ʻa e tangata, pea ke fokotuʻu ʻene taumuʻá ko hono fokotuʻu ʻo ha fāmili pea ke maʻu ha fānau. Naʻe pehe ʻe Allah, "Pea ko ʻEne ngaahi fakaʻilonga ʻeni naʻa Ne fakatupu maʻamoutolu koeʻuhi ke mou maʻu ʻa e nonga ʻiate kinautolu; pea naʻá Ne fokotuʻu ʻi ho vahaʻá ʻa e ongoʻi ʻofá mo e ʻaloʻofá." (Quran, 30:21)

Ko hono moʻoni, ko e Palōfitá (Ke ʻiate ia ʻa e melinó) ʻai e va fetuʻutaki ʻi he vahaʻa ʻo ha ongomatuʻa mali ko ha maʻuʻanga pale ki he kau Mosilemi ʻi he hadeeth fakaʻofoʻofa ko ʻeni. Naʻa (PBUH) Naʻa ne pehe "... pea ʻi he fetuʻutaki fakasekisuale ʻa e tangata (mo hono uaifí) ʻOku ʻi ai ʻa Sadaqah (ngāue ʻo e ʻofa faka-Kalaisí)." Naʻa nau (ʻa e ngaahi hoa) naʻe pehe ʻe, "ʻE talafekau ʻa Allah! ʻOku ʻi ai nai ha pale kiate ia ʻoku ne fakafiemalieʻi ʻene holi fakasekisuale ʻiate kitautolu?" Naʻá ne pehē, "Talamai, kapau te ne liʻoa ia ki ha meʻa naʻe tapui, ʻe ʻikai ko ha angahala ia ʻi heʻene tafaʻaki? Meimei tatau pē, kapau te ne liʻoa ia ki ha meʻa ʻoku fakalao, ʻoku totonu ke ne maʻu ha pale." (Mosilemi)

ʻOku ʻiloʻi ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻa e ʻi ai ʻa e holi fakasekisuale, pea lau ko e taha ia ʻo e ngaahi meʻa fakafiefia ʻo e moʻui fakamāmaní. Naʻe pehe ʻe Allah, "Ko e ʻofa ki he kakai ko e ʻofa ia ʻa ia ʻoku nau fie maʻu – ʻo e kakai fefine mo e ngaahi foha, paʻanga ʻoku ʻi ai e koula mo e siliva, fanga hoosi lelei kuo fakaʻilongaʻi, mo e fanga pulú mo ngoueʻi ʻa e kelekelé. Ko e fiefia ia ʻi he moʻui fakamāmaní, ka ʻoku Maʻu ʻe Allah ʻa e foki lelei taha kiate Ia (i.e., Palataisi)." (Quran, 3:14.)

ʻOku ʻikai fakanatula ʻa e holi fakasekisuale, mo e moʻui taʻe ʻi ai ha fiefia, fiefia, pea hoko ʻa e fiefiá ko e mamahi, fakataʻelata mo uninteresting. ʻ Oku ʻ i ai ha meʻa ʻ oku lelei ange ʻ i he ngaahi houa feʻofaʻaki ʻ oku fakamoleki ʻ e ha ongo meʻa mali ʻ ofa ʻ i he ʻ api malí?

Maluʻi mei he Arousal fakasekisuale

ʻOku mahino mo taʻefeliliuaki ʻa e fakakaukau ʻa ʻIsilami fokotuʻu ʻi he moʻui. ʻOku fakavaʻe ia ʻi ha ngaahi tefitoʻi moʻoni mālohi, kau ai ʻa e tefitoʻi moʻoni maʻongoʻonga ko ia ʻoku ʻ lelei ange ʻa e fakaʻehiʻehi mei he faitoʻo ʻ pea ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻo e fakakaukau maʻongoʻonga ko ʻeni ko hono ʻiloʻi ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻa e fakatuʻutamaki ʻo e arousal fakasekisuale ʻi he vahaʻa ʻo e ongo fefine.

ʻI he ʻuhinga ko ʻení, Naʻe fakafeʻiloaki ʻa e ngaahi lao mo e ngaahi System ʻoku ne taʻofi ʻa e arousal fakasekisuale, fakaʻaiʻai ʻo e ngaahi holí, mo e niumonia pupula ʻo e ngaahi holi, kehe mei he niʻihi ʻi he vahaʻa ʻo ha ongomeʻa mali.

Kapau te ke fakakaukau ki he moʻui ʻi onoponi, te ke fakatokangaʻi ʻoku filioʻi ʻa e tangata ʻi he hala, ʻi he ngāué, ʻi ʻapiako, pea ʻi he ngaahi falekoloa. Ko ha vaʻinga ia ʻa e pusi mo e mausi. Te ke fakatokangaʻi ʻoku fie maʻu ha fefine ke ne ʻai ia ke fakaʻofoʻofaʻia ʻi he lelei taha ʻi he taimi ʻoku ne ʻalu ai.

ʻI he ʻuhinga ko ʻení, Naʻe tuʻutuʻuni ʻe ʻIsilami fokotuʻu ki he kakai fefine ke ʻoua naʻa nau fakamatamataleleiʻi mo teuteuʻi kinautolu ʻi he taimi ʻoku nau ʻalu ai ki tu, ka ke fakangatangata honau fakaʻofoʻofá ʻi he taimi ʻoku nau fakataha ai mo honau husepānití pe ʻi he taimi ʻoku nau feohi ai mo e kakai fefine kehé.

ʻI heʻene fekauʻaki mo e, naʻe fakaha mai ha veesi ʻe ua ʻo e Quran, ʻa ia naʻe ʻiloa kimui ko e ongo veesi ʻo e hijab. Ko e ngaahi folofola ʻeni ʻa Allah, "ʻE Palofita, tala ki homou ngaahi uaifí mo homou ngaahi ʻofefiné pea mo e kakai fefine ʻo e kakai tuí ke nau ʻohifo kinautolu (.part) ʻo honau ngaahi kofu ʻi tuʻa." (Quran, 33:59). Ko e veesi hono uá ko e, "... pea ʻoua naʻa fakaʻaliʻali ʻenau teuteu tuku kehe pe ʻa e meʻa (angamaheni) ʻasi ai." (Quran, 24:31)

Naʻe toe fakatokanga foki ʻa ʻIsilami fokotuʻu ki he fefine fakatouʻosi fekauʻaki mo e fanongo ki he hiva ʻoku ne fakatupu ʻa e ngaahi holi, koeʻuhi ko hono feinga fafangu hiva ʻo e feʻofaʻaki, ʻa ia ʻoku ʻi ai hono ola taʻe-fakatataua ki he toʻu tupu, ʻOku ʻikai feliliuaki ʻi he fakalau atu ʻa e ngaahi senituli. Naʻe hoko mai ʻa e taʻofi ko ʻeni kimuʻa ʻi hono faʻu ʻo e televisone mo hono fakatataaʻi mahino ʻo e ngaahi toʻonga fakasekisuale.

Ko e Ui ke Malí

ʻI he taimi naʻe taʻofi ai ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻa e arousal, pea taʻofi ʻa e ngaahi fetuʻutaki fakasekisuale kimuʻa he malí, Naʻe ʻikai ke ne tuku pe ʻa e toʻu tupu taʻe ʻi ai ha palaki ki heʻenau ngaahi ongo fakanatula. Naʻe fakaafeʻi kinautolu ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻi ha founga mahino mo tauʻataina ke nau mali kei siʻi.

Ko e Palōfitá (PBUH) naʻe pehe ʻe, "ʻE kakai kei talavou! Ko hai pē ʻiate kimoutolu te mou lava ʻo mali, totonu ke mali koeʻuhi he ʻoku tokoni ia ke tuku hifo ʻene sio mo maluʻi ʻene teunga tau (i.e., ʻene ngaahi konga fakatautaha mei hono fai ha fetuʻutaki fakasekisuale taʻefakalao mo e ala meʻa pehe.), pea ko hai pē ʻoku ʻikai lava ʻo malí, totonu ke ʻaukai; ʻi hono holoki ʻe he ʻaukai ʻa e malohi fakasekisuale." (Bukhari)

Kapau ʻoku ʻikai maʻu ʻe ha toʻu tupu ʻa e founga pe founga ke mali aí, pea ko e hā leva e founga ke fakaleleiʻi ʻakí? ʻOku maʻu ʻe he veesi ko ʻeni ʻo e Quran ʻa e tali, "Kae tuku kiate kinautolu ʻoku ʻikai ʻilo (ʻa e founga ki he) fakaʻehiʻehi mei he malí (mei he ngaahi fetuʻutaki fakasekisualé) kae ʻoua kuo fakakoloaʻi kinautolu ʻe he ʻOtua mei Heʻene meʻa lahi." (Quran, 24:33)

Repulsion ki he tono mo e toʻonga fakahomosekisuale

ʻOku Meʻapango he ʻoku fuʻu vekeveke ʻa e sivilaise fakaonoponi ke liliu e mata ʻo e kui ke taʻofi e ʻulungaanga fakasekisuale, ʻOku ne ʻomi ha euphemisms kehekehe koeʻuhi ke ʻoua naʻa angatuʻu ʻa e kakai ki ai. ʻOku ʻikai fakahaaʻi fakahangatonu ʻe he euphemisms ko ʻeni ʻa e foʻi lea ko e ʻ adultery ʻ pe ko e foʻi lea ko e ʻ fetuʻutaki fakasekisuale taʻefakalao ʻ, ka ke pehe ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku ʻ malohi fakasekisuale ʻ pe ʻ ʻoku lahi hono ngaahi hoa ʻ.

Kau Mosilemi, ʻi he tafaʻaki ʻe taha – naʻa mo kinautolu ʻoku vaivai fakalotu extramarital ngaahi va fetuʻutaki ke tono mo angahalaʻia lahi; ngaahi angahala he ʻikai teitei feʻunga mo ha Mosilemi. Ko e repulsion ko ʻeni, ʻa ia ʻoku ongoʻi ʻe he kakai ki he tono, tupu mei he ngaahi tohi fakalao lahi ʻoku ne fakahalaiaʻi ʻa e tono pea ʻai ke unattractive ia ʻi he ʻao ʻo ha kau Mosilemi. ʻOku kau heni ʻa e: "Pea ʻoua naʻa ke fai ha fetuʻutaki fakasekisuale taʻefakalao. Ko e moʻoni, ko ha Fahishah (i.e. ha faʻahinga meʻa ʻokú ne maumauʻi hono ngaahi fakangatangatá), mo ha founga kovi (ʻoku ne taki ha taha ki heli tuku kehe kapau ʻe fakamolemoleʻi ia ʻe Allah)." (Quran, 17:32)

Naʻe pehe ʻe ʻApa Hurairah ko e talafekau ʻa Allah (PBUH) Naʻe fehuʻi ange pe ko e ha e meʻa ʻoku ne fakatupu ʻa e kakai ke nau hu ki he afi ʻo heli, naʻa ne pehe, "Ko e ongo meʻa pukupuku, ʻa e ngutu mo e ngaahi konga fakatautaha." Naʻa ne (pea) fehuʻi fekauʻaki mo e meʻa ʻoku angamaheni ʻaki hono fakatupu ʻe he kakai ke nau hu ki palataisi, naʻa ne pehe, "Manavahe ki Allah mo e ʻulungaanga lelei." (Tirmidhi mo Ibn Majah)

Naʻe pehe ʻe Ubadah ibn-US-Samit, "Ko e taha au ʻo e Naqibs (ko ha tokotaha ʻoku huʻu ki ha kulupu ʻo ha kakai ʻe toko ono), ʻa ia naʻa ne foaki ʻa e (Aqaba) Tukupa ʻo e mateaki ki he talafekau ʻa Allah (PBUH). Naʻa mau fai ʻa e fakapapau ʻo e mateakiʻi ia he ʻikai ke mau lotu ki ha meʻa kehe mei Allah, ke ʻoua naʻa mau kaihaʻa, he ʻikai ke ne fai ha fetuʻutaki fakasekisuale taʻefakalao, he ʻikai ke ne tamateʻi ha taha kuo taʻefakalao ʻene tamateʻi Allah tuku kehe pe ʻa e totonu, pea he ʻikai ke nau fefakahaoʻaki. ʻ E ʻ ikai ke talaʻofa mai kiate kitautolu ʻ a e Palataisi kapau naʻa tau fai ʻ a e ngaahi angahala ʻ i ʻ olungá, pea kapau te tau fai ha taha ʻo e ngaahi angahala ʻi ʻolungá, ʻE fai ʻe Allah ʻEne fakamaau fekauʻaki mo ia." (Felotoi ki ai)

Fakaʻosi

Ko e ʻIsilami fokotuʻu ko ha tui fakalotu fakaofo ia kuo ne liliu e moʻui ʻa e ngaahi hoa mo e kakai tui ʻi he funga ʻo e mamani. ʻI he taimi pe naʻe ʻi ai ha taimi naʻe lau ai ʻa e tono ko ha konga angamaheni mo tali lelei ʻi he sosaieti mo ʻIsilami fokotuʻu rectified ʻa e fakakaukau ko ia ʻaki hono fokotuʻu ha ngaahi fakahinohino mahino ki he ngaahi ʻulungaanga fakasekisuale ʻi ha sosaieti, ʻo ridding ai ʻa e ngaahi palopalema ʻo e ʻulungaanga fakasekisuale – ʻa e fakatuʻasino mo e fakaʻatamai fakatouʻosi – ʻo hono kakai tui.

Te tau lava ʻo ako ha meʻa lahi ʻaki ʻetau mamata ki he ngaahi loto mamahi mo e ngaahi faingataʻa ʻoku fehangahangai mo e kau Mosilemi koeʻuhi ko e siʻisiʻi ʻa e fakaʻehiʻehi fakasekisuale ʻi he ngaahi hoa mali ʻoku ʻikai mali pea mo e founga ʻe tokoni ai ki heʻenau moʻui fakafoʻituitui pea mo honau tukui kolo. Te tau lava ʻo laukau ʻaki mo fakaʻapaʻapaʻi kitautolu ko e kau Mosilemi ʻaki ʻetau moʻui ʻo muimui ʻi he ngaahi sipinga ʻo e kau maʻoniʻoni kimuʻa ʻo e kuohili, naʻa nau muimui ʻi he ngaahi akonaki māʻoniʻoni ʻa hotau Palōfitá (PBUH).

Kuo hanga ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻo ʻomi ki hono kakai tui ʻa e fakaʻehiʻehi mei he ngaahi palopalema ʻa e sosaieti ʻo e ngaahi fetuʻutaki fakasekisuale kimuʻa, ʻa ia ʻe lava ke fakamoleki ai ʻe ha niʻihi kehe ha paʻanga ʻe laui miliona mo ha ngaahi houa lahi ʻo feinga ke maʻu ha hohaʻa ʻi he tatali pe ki he faitoʻo.

Tau takitaha feinga muʻa ʻi heʻetau moʻuí ke fakapapauʻi ʻoku fakaʻaongaʻi ʻe hotau ngaahi fāmilí mo kitautolu ʻa e ngaahi founga fakaʻehiʻehi kuo ʻomi ʻe heʻetau tui fakalotú ke tau lava ai ʻo taʻofi ʻa e ʻaho kuo fuʻu tōmui aí, pea ʻoku tau, ʻOku tuku ʻi he hohaʻa, fekumi ki he faitoʻo.
[Al Jumuah Vol. 14 – Pulusinga: 8]
________________________________________
Maʻuʻanga fakamatala: jamiat.org.za

5 Ngaahi Fakamatalá ki ha fakakaukau faka-ʻIsilami ki he moʻui lelei fakasekisuale

  1. Faheeda

    Masa Allah fuʻu lelei ʻaupito ke tau maʻu ha meʻa lahi ange fekauʻaki mo e ngaahi totonu ʻa ha uaifi n.. ko e tokolahi ʻo kitautolu ʻoku ʻikai ke tau ʻiloʻi ia..
    Jazakhallah kher

  2. ʻI heʻene hoko ko e Salaamu Alaikum.

    Naʻe hoko ʻa e fakamatala ko ʻeni ko ha loto mamahi fakalilifu. “Heath fakasekisuale” ʻoku mahulu hake ia ʻi he meʻa ʻoku fakangofua pe tapui fekauʻaki mo e fetuʻutaki fakasekisuale!
    Naʻe fie maʻu ke u lea ki he tokotaha naʻa ne faʻu e fakamatala ke fakamatala ki he ngaahi meʻa moʻoni fekauʻaki mo e moʻui mo e ngaahi meʻa fekauʻaki mo e toʻonga fakasekisuale: fakafiemālieʻi ʻa e malí, holi fakasekisualé, ngaahi founga ʻokú ne fakatupulaki e fiemālie fakasekisualé, ʻekitivitī fakasekisuale ʻoku fakangofua ʻi ha nofo-mali, etc

    Te ke lava ʻo tanaki atu ha fakamatala fakaikiiki ange ki he fakamatala ko ʻeni pea toe pulusi ia?
    Jazak Allah

  3. ʻIsilami fokotuʻu tuʻu

    ʻOku ou tui tatau mo Abdullah.
    Ko e meʻa naʻa ke tohi heni ko ha meʻa lelei ka kuo tuʻo lahi ʻetau lau ʻeni, ʻOku mau saiʻia ke lau fakaʻauliliki ange ʻa e meʻa ni. Fekauʻaki mo e moʻui lelei fakasekisuale. Kae mahalo ʻoku ʻikai fuʻu lelei ia ke fakaʻataʻata heni, ʻoku ʻikai ke u ʻilo. ʻ Oku fuʻu kei siʻi ʻ a e kakai taʻumotuʻá ʻ oku nau lau ʻ a e ngaahi kupu ko ení..
    fakamalo yoi ki he ngaahi fakamatala. ʻOku ou saiʻia ʻi he uepisaiti ko ʻeni.

  4. Brothaman

    Ko e ha e fekauʻaki ʻa e meʻa ni mo e moʻui lelei fakasekisuale???
    ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe ʻaonga heni. Ko e ngaahi meʻa ʻeni kuo tau ʻosi ʻiló!. Te tau lava ʻo ʻalu ki he Quran ki he meʻa ni, ʻikai ko koe. ʻOku fakakina ke sio ki he ngaahi tali mo e fakamatala tatau. toutou tufa holo ʻe “kau fakatotolo fonua”…tautautefito ki he taimi ʻoku ʻikai ke maʻu ai koe ʻe he kakai ʻi he kamataʻanga..

    Ko e ngaahi tali moʻoni ʻoku ou lava ʻo fai ki he feinga ʻa e ngaahi fakamatala:

    *ʻOku ne stabilizes e ngaue ʻa e sino; fakatupulaki ʻo e ngaahi ʻokani moʻui lelei ange, moʻui ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻ.
    *Tauhi e ngaahi ʻokani ʻo e fakatupu ʻi he tuʻunga moʻui lelei. Fakaʻehiʻehi mei he Infertility.
    *Fakasiʻisiʻi e Heartattacks.
    *Stilulates e tangata, ʻatamai ʻo e fefine; ʻai ke faingofua ange hono ngaue: tauhi maʻu e ongo ʻoku leleí, poupouʻi e tokanga, tokanga taha, fiemalie fakaʻatamai, Te u lava ʻo hoko atu.. .

    ^ Ko e ngaahi tali ko ia ʻ i ʻ olungá ʻ oku fekauʻaki ia mo e ngaahi talí

  5. Matrimony_5 Haohaoá

    Salaam kotoa,

    Fakamālō atu ʻi hoʻo fakamatalá, Naʻa mau toe pulusi ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻaki ha fakangofua mei ha maʻuʻanga tokoni ʻe taha ʻo hange ko hono fakamatalaʻi ʻi he fakaʻosinga ʻo e fakamatala. InshaʻAllah, te tau fakakau ai ha fakamatala te ne vakai fakaʻauliliki ki he moʻui lelei fakasekisuale – ko hono moʻoní, te tau lava ʻo fai ha ngaahi meʻa hokohoko.
    jzk
    Timi mali maʻa

Tuku atu ha Tali

He ʻikai pulusi ho tuʻasila ʻīmeilí. ʻOku fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi konga (field) ʻoku *

×

Vakaiʻi ʻEtau Mobile App Foʻou!!

Fakahinohino ki he mali Mosilemi tohi kole toʻotoʻo