Ko e tangilaulau ʻa ha uaifi Mosilemi

Faʻahinga ʻo e Post

Fakafuofuaʻi ʻa e post ko ʻeni
Fai ʻe Mali Haohaoa -

Maʻuʻanga fakamatala : islamicawakening.com

Fai ʻe Shariffa Kolo
Naʻe pehe ʻe Allah Subhana wa Taʻala, "… Mali mo e kakai fefine ʻoku fakahōifua kiate koé; ua, tolu pe fa, ka ʻo kapau ʻoku ke manavasiʻi he ʻikai te ke lava ʻo faitotonu, pea taha pē…" (Kueraaní 4:3). Kuo tuʻo lahi ʻeku sio ki he lea ko ʻeni. ʻOku fakamahino mai ʻe ha kakai ʻe niʻihi kiate au ʻa e konga ʻoku fakamatala ki he fekuki mo e faitotonu, pea ʻoku nau fakatauhoa ia mo e, "Pea ʻoku ʻikai te mou maʻu ia ʻi homou mālohí ke fai ʻa e fakamaau totonú ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi uaifí, neongo te ke fakaʻamu (ʻoku), kae ʻoua naʻá ke loto-foʻi (mei he taha) mo e fekeʻikeʻi fakakātoá, koeʻuhí ke ke tuku ia ʻo hangē ko ʻene nofo tailiili; pea kapau te ke fakaleleiʻi mo maluʻi (ki he koví), pea ko e moʻoni Allah fakamolemole, Manavaʻofá.” (Kueraaní 4:129).

Ko ʻeni, ʻoku nau pehe, ʻoku faingataʻa ki ha taha ke angalelei, ko ia ʻoku ʻikai ngofua ai ke mali ʻo lahi hake ʻi he tahá. ʻOku ʻikai tatau ʻeni mo e meʻa kuo tohí. ʻOku pehē ʻe he vēsí ke ʻoua naʻa nau liʻaki ʻa kinautolu. ʻE lava fēfē ke hoko ʻeni ko ha fekau ke ʻoua ʻe mali ʻo lahi ange ʻi he tahá? ʻIkai ngata ai, ʻOku faingataʻa ke u tali ʻa e fakakaukau ko ʻení talu mei heʻeku ʻiloʻi ko e palōfitá, ʻa e ngaahi hoá, ko e toʻu tangata hono uá, ko e toʻu tangata hono tolú mo e alā meʻa pehē, ko e kau ngāue kotoa pē naʻe faʻu ʻaki e polygyny. Kapau naʻe hala, pe makru – ʻi heʻene hoko ko ha faʻahinga tuʻ – pea he ʻikai leva ke tau ʻiloʻi ko e tokolahi ʻi hotau ngaahi toʻu tangata lelei tahá ʻoku nau fakahoko iá.

Pea, ʻoku ʻi ai mo ha niʻihi kehe ʻoku nau pehe ko Polygyny pe ʻi he ngaahi meʻa kuo toʻo ai ʻe he tau ʻa e tokolahi ʻo e kau tangata, pe ʻi ha ngaahi tūkunga makehe – hangē ko e taimi ʻoku ʻikai faʻeleʻi ai ʻe he fefiné ha fānaú pe taimi ʻoku puke ai e fefiné. Neongo ia, toe, ʻOku ʻikai ke u maʻu ʻeni ʻi he taimi ʻoku ou vakai ai ki he hisitolia ʻo ʻIsilami fokotuʻu. Naʻe ʻikai ke siʻisiʻi ange hono fakahoko ia ʻe he kakai poto ʻi he hisitolia faka-ʻIsilami ʻi he taimi ʻo e melino, pe naʻe fakangatangata ki ha ngaahi tuʻunga pau. Ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai ke tau kamata sio ki ha faʻahinga palopalema fekauʻaki mo polygyny ko ha founga ngaue kae ʻoua kuo kamata ke ngaue ʻaki ʻe he Hihifo ʻa e ivi takiekina ki he kau Mosilemi.

Naʻa mo ia ne toki hoko kimui ni mai ko e fuofua Tau Lahi ʻa Mamani, ʻoku tau vakai ki he laukau ʻaki ʻe he kau ʻAlepea bedouin ʻa e foʻi moʻoni ko ia ʻoku nau maʻu ʻa e founga ko ʻeni ko ha konga ʻo ʻenau tui fakalotu. Ko e ha ha ngaahi palopalema siʻisiʻi kuo tau mamata ai ʻi he apologists ne nau feinga ke fakahoifua ki he Hihifo ʻaki hono fakamolu e ʻimisi ʻo ʻIsilami fokotuʻu. Naʻe aʻu ʻo kole fakamolemole ʻa e kakai ko ʻeni ʻi hono fakahoko ʻo e vete mali ʻa ia naʻe fakangofua ʻe ʻIsilami fokotuʻu ʻi ha ngaahi senituli, kae taʻofi ia ʻe he tui faka-Kalisitiané. ʻI he Taimi ni, Pehe ange mai ne u lava ʻo sio ki he fofonga ʻo e apologists tatau ko ʻeni kapau te nau lava ʻo sio ki he vave ʻo e vete mali ʻo e Hihifo. Te nau taʻofi nai ʻenau kole fakamolemole koeʻuhi he taimi ni kuo ʻikai ngata pe ʻi hono tali ʻe he Hihifo ʻa e founga ngaue, ka naʻá ne tali kakato ia ʻaki hono kotoa?

ʻI ha faʻahinga vave pe, ʻi heʻeku vakai ki he veesi ko ʻení, ʻOku ou sio lelei ki he kapau – pea toki fakamatalaʻi. ʻI heʻeku hoko ko ha pea komipiuta, ʻoku ongo ʻeni kiate au he taimi pē ko iá. Kapau – pea. Ko ha palopalema fakaʻuhinga mahinongofua ʻeni. Fai ha A. Kapau ʻoku ʻikai lava ha, pea ʻai leva ʻa e B ke muʻomuʻa ʻi he A pea fakaʻaongaʻi ʻa e B ko ha fakaʻata makehe mei he tuʻutuʻuni. Ko ia ai, ko e taimi ʻoku tau fakaʻaongaʻi ai iá, ʻoku tau vakai ʻoku fekauʻi ʻa e tangatá ke mali mo ha toko ua pe toko tolu pe fā, ka ʻo kapau he ʻikai ke ne lava ʻo angatonu, pea naʻá ne mali pē mo e toko taha. Ko e tokotaha, ko ia ʻoku hoko leva ia ko ha fakaʻatā makehe mei he tuʻutuʻuní. ʻI he Taimi ni, kapau ʻoku moʻoni ʻeni, pea ko e hā leva hono ʻuhinga ʻoku hoko ai ia he ʻahó ni, ʻoku ʻikai ngata pe ʻi he polygyny ʻikai ko e tuʻutuʻuni, ko e fakaʻata makehe ia, pea ko kinautolu ʻoku nau fakahoko iá ʻoku faʻa fakaangaʻi? ʻE lava nai ke tokolahi ha kakai tangata ʻoku nau pehē ʻoku nau taʻetotonu? ʻoku ou taʻetui ki ai. ʻOku ou tui ʻoku maʻu ia ʻi he ʻulungāanga ʻo hotau houʻeiki fafiné, ʻofa ke tataki kitautolu ʻe Allah. Kuo ʻatamai kovi kitautolu ʻe he sipinga fakahihifo ʻo ha uaifi ʻe taha. ʻOku fie maʻu ke tau fakafanongo ki heʻetau kau mataotao fakaʻatamai; kuo fakatokanga mai hanau tokolahi ke tau sio loto pē kiate kitautolu he mahalo ko e makasini ko ʻení ʻokú ne ngaohi kitautolu ke tau Kafir. ʻOfa allah taʻofi ʻeni mei heʻene hoko.

Ko e taimi kotoa pē ʻoku ou aleaʻi ai ʻa e kaveingá ni mo e houʻeiki fafiné, ko e ʻuluaki meʻa ʻoku ou faʻa fanongo ki aí, ko ha fakamatala ʻokú ne ʻai au ke u momou, ʻoku, "Ka ʻoku ʻikai ke totonu…" Allah fakamolemoleʻi ʻa e tokotaha ʻoku ne fai ha lea pehe, he ko ha lea ia ʻo e fakaʻehiʻehi. Naʻe ʻikai ngata pe ʻi hono fokotuʻu mai ʻe he tokotaha naʻa ne polygyny ʻa e halal ka naʻe toe fokotuʻu mai foki ko Allah, Ia. Ko ia ai, ha meʻa pe ʻoku Ne, ʻi Heʻene Faitatau Mo Fakapotopoto Lahí, kuo fakangofua mo poupouʻi ke fakaʻuhingaʻi. Pea ke pehē ʻoku taʻetotonu ke tau pehē ʻokú Ne, Subhana hayat Allah Taʻala, ʻoku taʻetotonu. ʻOfa ke Allah maluʻi hotau ʻelelo mei he faʻahinga fie-ʻOtua pehee.

Kuo pau ke toʻo ʻe he kau fafine Mosilemi honau ʻatamai mei he ngaahi fakatafenga vai ʻo e Hihifo, pea ʻohake kinautolu ki he poto mo e haohaoa ʻo e tuʻunga maʻolunga ʻo ʻIsilami fokotuʻu. ʻOku ʻikai ko ha fakatupu houʻeiki fafine ʻa e Polygyny; ko ha fakaʻilonga ia ʻo e fakaʻapaʻapa. Ko e kakai fefine ʻe toko fiha ʻe kei husbandless kapau naʻe haram? Houʻeiki Fafiné, ʻoku ou kole atu. Vakai ki hoʻo kau fafine ʻi he ngaahi fonua Mosilemi. Kuo kaka e tokolahi ʻo e kau fafine tautaha ʻi ha tuʻunga maʻolunga pea ʻoku faʻu ai ha ngaahi lao makehe ke feinga ke fakaleleiʻi e tukunga (Neongo ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku takihalaʻi ha konga lahi ʻo e ngaahi fono ko ʻení pea makatuʻunga ʻi he manavasiʻi ki he fengāueʻaki fakataha ʻa e ngaahi anga fakafonuá, ko e foʻi moʻoni ko ia kuo aʻu e palopalema ki he ngaahi kongokonga ʻo e mofi ʻoku ʻikai toe veiveiua kiate kinautolu). ʻI ha ngaahi fonua ʻe niʻihi, ʻoku fie maʻu ke fakahoko ʻe hoʻomou houʻeiki fafiné ʻa e faʻahinga tōʻonga takihala ko ʻení ko ha nofomali fakataimi, koeʻuhi he ʻoku fuʻu sio hifo ʻa e polygyny ki he. ʻOfa ke Allah fakamolemoleʻi kitautolu ʻi heʻetau fai ʻeni.

Naʻa mo, ʻi he taimi ʻoku fili ai ha fefine ke ʻalu ki polygyny, ʻoku lau ia ʻe hono kaungā-tuofāfiné ko ha lavaki, pea faʻa fai kovi ange kiate ia ʻi ha kakai lalahi. ʻOku nau tatau mo ia ke kaihaʻa mei ha husepāniti ʻo ha taha. ʻOku tukuange ha tokolahi ʻo hotau houʻeiki fafiné pea aʻu ʻo nau fakamaaʻi, pe kovi ange hono fakamalaʻiaʻi kitautolu ʻi heʻetau fakahoko ha ngaue naʻe fokotuʻu mai ʻe hotau ʻEiki ʻOfa kiate kitautolu. ʻOfa ke tataki kitautolu ʻe Allah. Wallahi, ʻokú ne fakamamahiʻi au ke u sio ki he faitoʻo ʻoku fai ki he fika uá, uaifi hono tolú mo e faá. Houʻeiki Fafiné, ʻoku tau fihia ʻi he fakakaukau ko ʻení ʻo tau maʻu ai ʻetau kau tangatá, naʻa mo e uaifi hono uá pe uaifi hono tolú ʻokú ne ongoʻi ʻoku ʻi ai ʻene totonu ke taʻofi hano fakakau mai ʻo ha taha ki he vā fetuʻutaki naʻe ʻaonga kiate iá. Ko e fē ʻa e feituʻu ʻoku ʻi ai hotau ʻ? Ko e fe ʻetau tui ki he poto ʻo Allah? Ko e fe feituʻu ʻoku tau tukulolo ai ki he finangalo ʻo Allah? Ko e fē feituʻu ʻoku tau feʻofaʻaki aí? Ko e fē ʻa e fie maʻu ki hotau houʻeiki fafiné ʻa e meʻa ʻoku tau fie maʻu maʻatautolú, ko e fāmilí, ʻofa mo e fiefia?

Naʻe ʻikai tuku kitautolu ʻi he māmaní ke fai ha meʻa ka ke tau hū allah, pea kuo pau ke tau fai ʻeni ʻo hangē ko ʻEne fekaú, ʻikai hange ko hono tataki kitautolu ʻe heʻetau ngaahi holi mo e meheka. ʻOku fakangofua kitautolu ke tau meheka. Ko ʻIlaisa mo e Ngaahi Faʻē kehe ʻa e Kakai Tuí, ʻofa ke Allah ʻaloʻofa kiate kinautolu, meheka, ka naʻe ʻikai te nau tuku ke hanga ʻe heʻenau meheká ʻo fakaʻauha ʻenau ngāué, pea ʻoku ou fakatukupaaʻi ha taha ke ne fakahaaʻi mai ha sīpinga ʻoku ʻi ai ha taha ʻiate kinautolu, pe taha ʻo e ngaahi hoa fefiné, pe ko e taha ʻo e toʻu tangata hono uá pe tolú kuo faifaiangé peá ne fakamalaʻiaʻi ha fefine ʻi heʻene hoko ko e fika uá, uaifi hono tolú pe faá. Naʻe tali ia ko ha konga ʻo e deen. Fakapapauʻi, feinga e kakai fefiné ke taʻofi honau husepānití mei hono toʻo e fika uá, uaifi hono tolú pe faá. Fakapapauʻi naʻa nau meheka ʻiate kinautolu. Fakapapauʻi, naʻe aʻu ʻo nau feinga (kae ʻoua ke taʻofi ia ʻe he palōfitá) ke kole ʻa e vete mali ʻa e tokotaha ko eé. Ka ʻi heʻenau ʻiloʻi pe honau ngaahi fakangatangata, naʻa na fakahu ki he finangalo ʻo Allah. Ko e hā leva ʻoku fuʻu faingataʻa ai kiate kitautolú? Ko e hā ʻoku ʻikai ke tau lava ai ʻo muimui ʻi he ngaahi sīpinga maʻongoʻonga ko ʻení kae ʻikai ko e ngaahi sīpinga ʻa e fefine Hihifó ʻa ia ʻoku ʻikai ke ne fakaʻapaʻapaʻi iá, siʻisiʻi ange hono toʻú?

Houʻeiki Fafiné, ʻOku ʻikai ko ʻeku kole atú ke ke ʻalu ʻo kole ki ho husepānití ke ʻave mo ha uaifi ʻe taha, ka ʻoku ou kole atu ke mou tali ʻeni ko ha meʻa fakanatula pē, tali lelei, naʻa mo e founga lelei taha ʻo e ʻIsilami fokotuʻu. Kapau ʻokú ke mālohi ange ʻi hoʻo tuí, ʻOku ou sio pē ki he ngaahi tāpuaki ʻi he kole ki ho husepānití ke tokoniʻi ha fefine faingataʻaʻia ʻaki ʻene mali mo iá. Fakakaukau ko ha faʻē tāutaha koe, ko ha fefine taʻe mali ʻo fakalaka atu ʻi heʻene palemia, pe ko ha uitou, tuenoa taʻe ʻi ai ha poupou.

Houʻeiki Fafiné, ko ho ngaahi tokoua ʻeni, mo Allah taʻofi, ʻe lava pe ke ke hoko ʻi ha ʻaho. ʻAloʻofa ki he kau fafine ko ʻení. Pea kapau te nau mali mo ho husepānití pe husepāniti ho kaungāmeʻá, ʻoua naʻa fakahalaiaʻi kinautolu, fakamalaʻiaʻi ʻa kinautolu, fakamavae kinautolu, boycott kinautolu pe fakahohaʻasi kinautolu. Kuo nau fai ʻa e lelei tahá. Kuo nau mali kae ʻikai ko e tukupa haram. Kuo nau muimui ki he fekau ʻa Allah ʻi he mali. Kuo nau fakakakato ʻenau tui fakalotú, pea mo e tokotaha ʻoku fakataumuʻa ki ai, naʻa mo e fakalongolongo ʻi hono lotó, kuo pau ke toe vakavakaiʻi ʻene tui ki Allah. Kuo pau ke ne tali ʻeni ko e tui fakalotu ʻa Allah pea ko e founga maʻolunga ange ia, koeʻuhi pea — koeʻuhí pē ko e — Naʻe pehe ʻe Allah ʻoku pehe.

ʻOfa ke tataki kitautolu kotoa ʻe Allah ke tau tali ʻEne tuʻutuʻuni. ʻOfa ke ʻai ʻe Allah ke tau malohi kotoa ʻi he muimui, ʻo akoako mo tali kakato ʻa e fuʻu ngāue maʻongoʻongá ni, pea ʻofa ke ʻomi ʻe Allah ha malohi kiate kitautolu ʻa e tui mo e poupou ke fakafepakiʻi ʻetau ngaahi holi. Ameen.
________________________________________
Maʻuʻanga fakamatala : islamicawakening.com

10 Ngaahi Fakamatalá ki he Tangilaulau ʻa ha Uaifi Mosilemi

  1. ʻOku seema syed ʻa Toketa

    Jazakallah sis 4 vahevahe ʻeni. bt ʻikai ngata pe ʻi he houʻeiki fafine ka ko e kaingalotu tangata foki ʻi he maama kovi. ʻE maʻu heni ʻe he ʻilo n ʻa e ʻisilami fokotuʻu ke tokoni . ʻOfa ke tataki kitautolu ʻe ALLAH Ameen

  2. Mahalo ko hono ʻuhingá he ʻoku ʻikai ke ʻi ai haku fāmili makehe mei hoku husepānití, ka ʻoku ou fie maʻu moʻoni ke ʻi ai haku uaifi fefine. Ko e meʻa pe te u teke ko ʻemau nofo ʻi he fale tatau. He ʻikai ke u saiʻia ai kapau naʻe ʻi ai hano fale kehe (ʻOku ou fie maʻu ha fale lahi ʻe taha ke pukepuke kimautolu ʻaki homau ngaahi loki) koeʻuhi he ʻikai ke u saiʻia ʻi he ʻi ha ʻato kehe lolotonga e poʻuli. Naʻá ku talaange ki ai ʻi ha taimi ʻe taha naʻá ne maʻu kakato hoku tāpuakí mo ʻeku ngāue fakatahá. Naʻa ne sio mai ʻo hange ʻoku ou foʻu. ʻOku kiʻi fakahihifo hono famili (kei maʻoniʻoni pe mo tui hijab, neongo) pea fakakaukau ʻoku anga fakapapeliane ʻa e tōʻonga moʻuí. Lol, Kuo u fanongo ʻi he fakamatala tatau pe ki he ʻuhinga ʻoku halal ai pe ʻi he kau Palofita he ko kinautolu pe ʻa e kau tangata ʻoku malava ke angalelei moʻoni.

    ʻOku fakakaukau ʻa e tokotaha kotoa pe kuo u maʻu “tui fakauluí” ʻi heʻeku lea ʻaki ia. “Kuó u fakahaohaoaʻi hoʻomou tui fakalotú he ʻahó ni.” Ko ia, kapau ko ha konga ia ʻo ʻIsilami fokotuʻu pea ʻe lava fefe ke hala?

  3. Seme

    '…pea mo e tokotaha ʻoku fakataumuʻa ki ai, naʻa mo e fakalongolongo ʻi hono lotó, kuo pau ke toe vakavakaiʻi ʻene tui ki Allah…’

    ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he fehiʻa ʻiate au ʻa e fakamatala ko ʻení ka ʻokú ne fakasiʻia kotoa ʻa e fakamatalá. PureMatrimony, ʻoku ou ʻamanaki ʻe lelei ange meiate kimoutolu ʻi hono fili ʻo e ngaahi fakamatalá. ʻOku ʻikai ke u fakafepakiʻi Polygny, kimuʻa peá ke maʻuhala ʻeku fakakaukaú.
    ʻIo ʻoku fakanatula mo tali lelei, ka ko e lelei tahá? ʻIkai ke pehe.
    Tautautefito ki he taimi ʻoku fakahoko ai ia ʻi ha founga taʻefakalao kakato, ʻo hangē ko ia ʻoku faʻa hoko ʻi he mali tokolahi ʻi he Hihifó.

  4. ʻIlaisa

    ʻoku ou foua ha konga he taimí ni….ʻoku fie maʻu ʻe hoku husepānití ke toe mali pea ʻi hoku lotó ke ne…ʻo ʻikai koeʻuhi he ʻoku ou pehe ʻoku ou maʻoniʻoni ka koeʻuhi he ʻoku ʻikai ke u fiefia moʻoni. hangē ʻoku ʻikai ke u faʻa lava ʻo fai ha meʻa feʻunga maʻaná. ko ia ne u fakakaukau kapau te ne toe mali.. te mau fetokoniʻaki kotoa. ka ʻoku hangē ʻoku loto-tāufehiʻa hoku husepānití kiate au ʻi heʻeku lea ʻakí, ʻikai koeʻuhi he ʻoku ʻikai ha taumuʻa ke fai ia, ka koeʻuhi ʻoku hange ʻoku ʻikai ke ne lava ʻo tala ʻoku ne loto pe ke fai ia he ʻoku ne fie maʻu ke. kuó ne ʻai ia ke ne tui ʻoku ʻikai feʻunga ia kiate ia, ko ia ko e hā pē ha meʻa te u fai neongo pe ko e hā hano lahi ʻo ʻene fakamataliliʻi iá…naʻa ne talamai ʻi ha taimi ʻe taha ʻoku ou saiʻia ʻi he fuʻu angalelei pea ʻoku ne fakaʻitaʻi ia. ko e meʻa pē ʻoku nau feinga ke pehē ko e, taimi lahi, tautautefito ʻi he konga ko ʻeni ʻo hoku māmaní, mali ʻa e houʻeiki tangatá mo honau fika uá,fika fā uaifi ʻe fā koeʻuhí ko e ngaahi ʻuhinga hala pea ʻikai fie maʻu ke fakahoko ʻa e meʻa ʻoku fie maʻu mei he husepāniti faka-ʻIsilelí. ko ha tangata ʻoku ʻikai ke ne fafangaʻi lelei hono fāmilí ʻo fakatatau mo e meʻa ʻokú ne maʻú, ʻikai fakakofuʻi kinautolu, ʻikai ke ne akoʻi kiate kinautolu ʻa e tui fakalotú, ʻoku ʻikai ke ne tokanga ki heʻenau moʻui lelei pea ʻe pehe pe mo e mali mo ha uaifi hono ua ʻoku ne tala outrageous ngaahi meʻa….ʻe lava Allah subhanahu waʻala ʻo tataki kitautolu kotoa. Naʻe talamai ʻe heʻeku kuifefiné(malí) ko e ibadaLlah pe, ko ia, fakahoko ho ngaahi fatongia kiate Iá pea kuo pau ke totongi ho palé.

    • Lanu mata

      ʻOku fakaʻofa ke fanongo ki ai ka ko e tukunga fakalukufua ia ʻo tuʻo lahi. Pea ʻoku ʻikai ke u tui ʻoku fakatonuhiaʻi ʻe he fakamatala ko ʻeni ʻi ha faʻahinga fotunga pe fotunga ha taha ʻo e ngaahi meʻa ko ia pea ʻoku hala ʻa e faʻahinga meʻa pehee pea ʻi ai ha taha ʻoku ne maʻu ha faʻahinga ʻulungaanga pehee, ʻoku toki hoko pe ʻenau tali ko e Allah (swt). Me Allah (swt) maluʻi kimautolu pea ʻomai kotoa kiate kimautolu. Ameen.

  5. Lanu mata

    Ko ha lau lelei ʻa e MasiʻAllah. ʻOku hokohoko atu hono fakaʻauha kitautolu ʻe he hihifó ʻaki ʻenau tui ki mui ki he sosaietí, neongo ʻoku ʻi ai ha lelei ʻi ha ngaahi meʻa siʻi ka kuo pau ke tau fakaangaʻi ʻa e anga hono uesia kitautolu ʻe hotau ʻātakaí.

    ʻI he tafaʻaki ʻe taha, ʻoku ou tui ʻoku fakapatonu ange ia ki he ngaahi meʻa fakafoʻituitui pea he ʻikai lava ke fakaʻaongaʻi ia ko ha fakamatala kafu maʻa ʻetau Ummah, ʻiloʻi ko e tokolahi tahá ʻoku ʻikai ke nau muimui ki he Deen ʻo aʻu ki ha tuʻunga ʻoku totonu ke tau muimui kotoa ai. Ka ʻoku totonu ke fakakaukauʻi ʻa e tuʻunga mo e ʻulungāanga fakafoʻituitui ʻo ha taha pe ʻe sai ange kiate kinautolu pe ʻikai fakataha mo e tuʻunga ʻoku nau mali mo iá pea mo e fakaʻuhinga ki aí.

    ʻI he taimi tatau pe ʻoku ʻikai taʻofi ʻe he ngaahi ʻapele kovi ʻa e fakaʻofoʻofa ʻo ha meʻa hange ko e mali tokolahi koeʻuhi he ʻoku ʻikai fakafofongaʻi ia ʻe he ngaahi ʻapele kovi ko ia pe ʻoku tau fakamauʻi ha meʻa ʻo fakatatau mo ʻenau toʻonga. Ka, hono fakahoko iá, fakaʻofoʻofa, pea ko e faʻifaʻitakiʻangá ʻoku tā ia ʻi he fakatupu lelei tahá, Rasullallah (naʻe mamata), pea mo e kau maʻoniʻoni kimuʻa ʻiate ia.

    ʻOku ʻikai fakafofongaʻi ʻe he founga tatau pe ʻa e kau Mosilemi kovi ʻIsilami fokotuʻu, hangē ko e potó, hushands koví ʻoua naʻá ke taʻofi hono fakaongoongoleleiʻi ʻo e mali tokolahí

    Pea Allahʻu AʻLim (ʻOku ʻiloʻi lelei taha ʻe Allah).

  6. sahibzada Ahmed

    @ayesha
    tuofefine
    ʻe ala tokoni atu ʻa Allah kiate koe pea ʻoatu foki mo hoʻo,hala totonu ʻo e husepānití ʻēmeni

  7. ʻIlaisa

    Wallahi lelei ʻe he fakamatala ko ʻeni ʻa e meʻa ʻoku ou ongoʻi fekauʻaki mo e makasini ko ʻeni. ʻOfa ke Allah fakaava hotau loto pea ʻomi kiate kitautolu ʻa e mahino moʻoni ʻo e ʻIsilami fokotuʻu pea fakaʻata kitautolu ke tau muimui haohaoa ki ai.

  8. ʻAneela

    Naʻá ku faʻa sai pē ke fakafepakiʻi ia, ka ko ʻeni ʻoku ou kole Allah ke fakamolemoleʻi e meʻa ne u faʻa lea ʻaki mo fakakaukau ki ai! ʻOku ou DIY ʻofa lahi ange ʻi ha meʻa he taimi ko ia Allah, ko ia ki Allah te u fai ha meʻa pe, SubhanAllah! Sisitā ha tāpanekale fakalaumālie moʻoni

  9. “ʻOku ou saiʻia ange ke u uitou pea paea ʻeku fānaú ʻi haʻaku tali ke mali hoku husepānití mo ha fefine kehe ” – Uaifi ʻo ha taha maʻoniʻoni, husepāniti angatonú.

    Sai, ʻikai tui, uaifi maʻoniʻoni ʻo ha taha anga maʻoniʻoni, lea peheni ʻa e tangata angatonú. Ka ʻi he taimi ʻokú ne fakakaukau ai ke vete ʻi he taimi ʻoku toe ʻave ai ʻe hono husepānití ha uaifi ʻe taha, ko e ʻuhinga ʻeni ʻo ʻene filí. Koeʻuhí ʻoku fakamavaheʻi ia ʻe he vete malí mei hono husepānití mo ʻene fānaú mei heʻenau tamaí.

    Polygyny ʻi ʻIsilami fokotuʻu – ko e meʻa ʻeni ʻoku ʻikai faʻa kātāʻí ? ʻOku ʻikai lava nai ke tali ʻa e konga ko ʻeni ʻo Sunina???!!!

Tuku atu ha Tali

He ʻikai pulusi ho tuʻasila ʻīmeilí. ʻOku fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi konga (field) ʻoku *

×

Vakaiʻi ʻEtau Mobile App Foʻou!!

Fakahinohino ki he mali Mosilemi tohi kole toʻotoʻo