Ko e fakakaukau ʻo e ʻofa moʻoni ʻi ʻIsilami fokotuʻu

Faʻahinga ʻo e Post

Fakafuofuaʻi ʻa e post ko ʻeni
Fai ʻe Mali Haohaoa -

Ko e foʻi fakakaukau ʻo e ʻofa moʻoni ʻi ʻIsilami fokotuʻu

ʻOku ʻikai fakaʻaiʻai ʻe ha tui fakalotu hono kau muimui ke nau ohi ʻa e feʻofaʻaki, ʻofa mo e feohi fakaesino hange ko e tui fakalotu ʻa ʻIsilami fokotuʻu. ʻOku totonu ke hoko ʻeni ʻi he taimi kotoa pe, ʻikai ʻi ha ngaahi ʻaho pau pē. ʻOku poupouʻi ʻe ʻIsilami fokotuʻu ke fakahaaʻi ʻa e ʻofa mo e feʻofaʻaki ʻi he taimi kotoa pe. ʻI ha Hadeeth (Fakamatalaʻi), ko e Palōfitá, sallallaahu ʻ alayhi hayat Allah sallam ( ʻofa ke hakeakiʻi ʻe ʻAlaia ʻene fakamatala ), naʻe pehe ʻe: “ʻI he taimi ʻoku ʻofa ai ha tangata ʻi hono tokouá, ʻoku totonu ke ne talaange ʻokú ne ʻofa ʻiate ia.” [ʻApa Daawood mo e-Tirmithi]

ʻI ha Hadeeth ʻe taha, naʻa ne pehe: “ʻIate Ia ʻoku ʻi Hono Toʻukupú hoku laumālié, he ʻikai te ke hū ki Palataisi kae ʻoua kuó ke tui, pea he ʻikai ke mo tui kae ʻoua kuó mo feʻofaʻaki. ʻOku totonu nai ke u tataki koe ki ha meʻa kapau te ke fai maʻu pe ia, te mo feʻofaʻaki? Fakamafola atu ʻa e ngaahi lea fakafeʻiloaki ʻo e melinó ʻiate kimoutolu.” [Mosilemi]

ʻIkai ngata ai, ʻOku kau ʻi he ʻofa ʻa e kau Mosilemi ʻa e kakai inanimate. Talanoa fekauʻaki mo e moʻunga ʻo Uhud, ko e Palōfitá, sallallaahu ʻ alayhi hayat Allah sallam ( ʻofa ke hakeakiʻi ʻe ʻAlaia ʻene fakamatala ) naʻe pehe ʻe: “Ko Uhud ʻeni, ko ha moʻunga ʻoku ʻofa ʻiate kitautolu pea ʻoku tau ʻofa ai.” [Al-Bukhaari mo e Mosilemi]

Ko e ʻofa ʻi ʻIsilami fokotuʻu ʻoku ne ʻufiʻufi kotoa, kakato mo fakaʻeiʻeiki, kae ʻikai fakangatangata pe ki he foomu pe ʻe taha, ʻa ia ko e ʻofa ʻi he vahaʻa ʻo ha tangata mo ha fefine. Ka, ʻoku toe fakaʻauliliki ange, ngaahi ʻuhinga lahi mo fakaʻeiʻeiki. ʻ Oku ʻ i ai ʻ a e ʻ ofa kia Allaah The Almighty, ko e Talafekau ʻa ʻAlaahá, sallallaahu ʻ alayhi hayat Allah sallam ( ʻofa ke hakeakiʻi ʻe ʻAlaia ʻene fakamatala ), ʻe lava ke fiefia ʻa e ngaahi hoa ʻiate kinautolu pea mo e ʻofa ʻa e kakai lelei mo maʻoniʻoni. ʻOku ʻi ai e ʻofa ʻi he tui fakalotu ʻa ʻIsilami fokotuʻu, pukepuke ia mo ʻai ke ikuna pea mo e ʻofa ʻi he mate fakamaʻata koeʻuhi ko ʻAlaia ko e ʻOtua Mafimafi pea pehe ki he ngaahi founga kehe ʻo e ʻofa. Ko ia ai, ʻoku hala mo fakatuʻutamaki ke fakangatangata ʻa e ʻuhinga lahi ʻo e ʻofa ki he faʻahinga ʻofa ko ʻeni.

Ko ha nofo-mali lavameʻa mo ha moʻui fakafāmili ʻoku makatuʻunga ia ʻi he ʻofá mo e manavaʻofá:
Mahalo ʻoku takiekina ha kakai ʻe niʻihi ʻe he meʻa ʻoku tufaki taʻetuku ʻe he mitia, heleʻuhila mo e TV serials, ʻaho mo e pō, fakakaukau he ʻikai ola lelei ha nofo-mali kae ʻoua kuo makatuʻunga ia ʻi ha feohi kimuʻa he nofo-malí ʻi he vahaʻa ʻo e ongomeʻa kei talavoú ke na maʻu ha fāitaha haohaoa ʻiate kinaua pea maʻu ha moʻui nofo-mali ʻoku ola leleí.

ʻIkai ko ʻeni pe, ʻOku toe takiekina foki mo ha kakai tokolahi ʻe he ui ke tuifio ʻi he vahaʻa ʻo e ongo fefine, lewdness pea pehe ki ha ngaahi liliu fakaeangamaʻa kehe. ʻOku fakaiku ʻeni ki he faihala lahi mo e ngaahi hia ʻo e faʻitoka pea pehe ki hono maumauʻi ʻo e toputapu mo e langilangi. He ʻikai ke u fakataʻeʻaongaʻi ʻa e allegation ko ʻeni mei he fakakaukau ko ʻeni, ka ʻi he ngaahi ako moʻoni mo e ngaahi fakatata.

ʻI ha ako naʻe fai ʻe he ʻUnivesiti Kailo (ko ha ʻunivesiti ʻo e fakataukei; ʻa ia ʻoku ʻikai ko ha mafai faka-ʻIsilami ke moʻulaloa ki he veiveiua ʻi he ʻikai ke ʻi ai ha) fekauʻaki mo e meʻa naʻe ui ko e "ʻofa ʻi he mali" mo e "mali tukufakaholo", Naʻe fakaʻosi ʻa e ngaahi meʻa ko ʻeni:
Fakatatau ki he ako, 88 peseti ʻe taha ʻo e ngaahi mali ʻoku fakahoko hili ha ʻofa ʻoku ngata ʻi he ʻikai ke ola lelei, i.e., mo ha tuʻunga lavameʻa ʻo ʻikai lahi ange ʻi he 12 peseti ʻe. Ko e meʻa naʻe ui ko e "mali tukufakaholo", fakatatau ki he ako, 70 peseti ʻe 100 ʻoku ola lelei.
ʻI hono fakalea ʻe niʻihi, ko e lahi ʻo e nofomali leleí ʻi he mali ʻoku ui ko e mali tukufakaholó ʻoku liunga ono hono lahí ʻi he ʻofa ʻi he nofo-malí. [Risaalah Ila Muʻminah]

ʻOku fakapapauʻi ʻa e ako ko ʻeni ʻe ha taha tatau naʻe fakahoko ʻe he ʻUnivesiti Salakusa ʻi he U. S. ʻ Oku fakahaaʻi ʻ e he akó ʻ oku ʻ ikai ha veiveiua ko e ʻ ofá pe holi fakakakanó ʻ oku ʻ ikai ko ha fakapapauʻi ia ki ha nofo mali lavameʻa; ka, ʻoku faʻa iku ia ki he taʻelavameʻá. ʻOku fakahaaʻi ʻe he lahi ʻo e vete mali ʻa e ngaahi moʻoniʻi meʻa ko ʻ.
Fakamatala ki he meʻa fakaofo ko ʻeni, Palofesa Saula Kotoni, Naʻe pehe ʻe ha faiako ʻi he ʻUnivesiti, “ʻI he taimi ʻoku ke ʻofa ai; kiate kimoutolu ʻa e mamani kotoa revolves ʻi he tokotaha ko ʻeni ʻoku ke ʻofa ai. ʻOku hoko mai leva ʻa e mali ke fakamoʻoniʻi ʻa e fehangahangai mo fakaʻauha kotoa hoʻo ngaahi fakakaukau. Ko hono ʻuhinga he ʻoku ke ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ha ngaahi mamani kehe kuo pau ke ke ʻiloʻi. ʻ Oku ʻ ikai ko e māmani ia ʻ o e faʻahinga ʻ o e tangatá, ka ko e mamani ʻo e ngaahi fakakaukau, ngaahi tuʻunga ʻulungaanga mahuʻinga mo e ngaahi ʻulungaanga naʻe ʻikai ke ke tokanga ki ai kimuʻa.” [Ibid]

Feletiliki Koenig, ko ha palofesa ʻo e saienisi fakasosiale ʻi he ʻUnivesiti Tuhala, ʻoku pehe ʻe, “ʻOku malohi mo fakaeloto ʻa e ʻofa feʻofaʻaki, ka ʻoku ʻikai tolonga, ka ʻoku fehokotaki ʻa e ʻofa moʻoní mo e fonuá mo e moʻuí pea lava ke ne matuʻuaki ʻa e ngaahi ʻahiʻahí.” Naʻa ne toe pehe, “ʻ Oku taʻemalava ke feʻunuʻaki ʻ e ha taha ʻ a e ngaahi ongoʻi mālohi ʻ i he ʻ ofa feʻofaʻakí. ʻOku hange ʻa e ʻofa ko ʻeni ko ha foʻi keke, ʻOku fiefia ha taha ʻi hono kai ia [neongo ʻoku tolonga], pea ʻoku hoko atu ai ʻa e vahaʻataimi ʻo e too. Neongo ʻoku ʻuhinga ʻa e ʻofa moʻoni ki hono vahevahe ʻo e ngaahi meʻa ʻoku hohaʻa ki ai ʻa e moʻui fakaʻaho mo e fengaueʻaki ke hokohoko atu. ʻI he faʻunga ʻo e ngaue fakataha ko ʻeni, ʻe lava ke aʻusia ʻe ha taha ʻene fie maʻu fakaetangata.” [Nusipepa ʻa ʻAlo-Qabas: Toʻo mei he Risaalah Ila Hawwaa ʻ]

Ko e ʻofa ko ia ʻoku lea ki ai ʻa e tokotaha faʻu tohi mo ui ko e "moʻui moʻoni" naʻe fakahaaʻi ia ʻi he Quran ko e ʻofa. ʻOku pehe ʻe ʻAlaia ʻoku pehe ʻe he hakeakiʻi :

{Pea ko ʻEne ngaahi fakaʻilonga naʻa Ne fakatupu maʻau meiate kimoutolu koeʻuhi ke mou lava ʻo maʻu ʻa e nonga ʻiate kinautolu; pea naʻá Ne fokotuʻu ʻi ho vahaʻá ʻa e ongoʻi ʻofá mo e ʻaloʻofá.} [Quran 30: 21]

Ko e vā fetuʻutaki ʻo e ongomeʻa malí ʻoku makatuʻunga ia ʻi he ʻofá mo e ʻaloʻofá, ʻikai ʻi he ʻofa, holi mo e holi. Ko ha va fetuʻutaki ia ʻoku makatuʻunga ʻi he ʻofa fakalongolongo (ʻofa) mo e feʻofoʻofaní, ʻikai ko e ngaahi fakakaukau ʻo e ʻofa ʻoku ʻikai ke ne matuʻuaki ʻa e moʻoni pe feʻofaʻaki ʻa ia ʻoku ʻikai ke ne fakatupu ha nofo-mali ʻoku ola lelei.
Ko e ha ʻa e ʻilo naʻe ʻi ai ʻa e ʻ Ili ibn Al-Khattaab ʻe lava ke fiefia ʻa Allaah ʻiate ia ʻi he taimi naʻa ne lea ai ki he kakai fefine mo pehe, “Kapau ʻoku ʻi ai ha taha ʻiate kimoutolu ʻoku ʻikai ʻofa ʻi hono husepānití, ʻOku ʻikai totonu ke ne talaange ki ai ʻa e meʻa ni, koeʻuhi he ko e ngaahi ʻapi siʻisiʻi pe ʻoku fakatefito ʻi he ʻofa; ka, ʻOku nofo fakataha ʻa e kakai ʻi he angamaʻa ʻo e ʻulungaanga lelei mo e ʻIsilami fokotuʻu.”
Ka neongo iá, ʻoku ʻikai ʻuhinga ʻeni ia ʻoku tau ui ke taʻetokanga ki he ngaahi ongo fakaelotó ʻi he vahaʻa ʻo e malí pe tanu e ngaahi ongó mo e ngaahi ongo ʻi hona vahaʻá.
Ko e Talafekau ʻa ʻAliaá, sallallaahu ʻ alayhi hayat Allah sallam ( ʻofa ke hakeakiʻi ʻe ʻAlaia ʻene fakamatala ), ʻomi kiate kitautolu ʻa e sipinga lelei taha ʻo e ʻofa ʻi hono ngaahi uaifi. Naʻe fakamatalaʻi ia ʻi he Sunnah maʻa (tukufakaholo) ko e Palōfitá, sallallaahu ʻ alayhi hayat Allah sallam ( ʻofa ke hakeakiʻi ʻe ʻAlaia ʻene fakamatala ), Naʻa ne tokanga ke ʻai hono ngutu ki he feituʻu tatau ʻe lava ke fiefia ai hono uaifi ko ʻAaʻishah ʻi heʻene inu. Lolotonga ʻene puke fakaʻosi, Naʻa ne fakaʻaongaʻi ʻene Siwaak (vaʻakau nifo) pea mate lolotonga ʻene falala ki hono fatafata, ʻi he vahaʻa ʻo hono kia mo e fatafata. ʻOku fakaʻeiʻeiki mo molumalu ange ʻa e faʻahinga ʻofa ʻoku fakaʻeiʻeiki ange ʻi he meʻá ni?

___________________________________________________________________________________
Maʻuʻanga fakamatala: http://www.islamweb.net/emainpage/index.php?peesi = ngaahi fakamatala&ID = 156581

13 Ngaahi Fakamatalá ki he fakakaukau ʻo e ʻofa moʻoni ʻi ʻIsilami fokotuʻu

  1. Zakari Kapheryah

    Ya Allah… ʻEiki ʻo e ngaahi māmaní, ʻOku ou kole atu ke ke foaki ʻa e kau Mosilemi ummah piety mo taqwa, ke poupouʻi mālohi ʻa e meʻa kuó ke tuʻutuʻuní. Ameen thumma Ameen

  2. Fayaz Ahmad

    ʻOku ou houngaʻia moʻoni ʻi he feinga ʻa e tokotaha faʻu tohi ke fakamahinoʻi ki he fanau fefine mo e fanau tangata ʻo onoponi ʻoku nau fakakau kinautolu ʻi he ʻofa fakamatelie.
    Ko e moʻoni & ko e ʻofa moʻoni ko e ʻofa ki Allah, palofita ko Muhammed(pbuh) mo e islam.
    ʻOfa ke tāpuakiʻi koe mo au ʻe he ʻOtuá.

  3. islamiyyat ojobaro

    Allhamdulilahi Rabili Alamin,,he ʻoku malava ke u lau ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke u lava ʻo hiki,ʻOku ou lotua ʻoku totonu ke ʻaonga ia kiate au mo kinautolu ʻoku arround au aamin.

  4. Hmmm, ʻOku fie maʻu ke lea ʻaki ʻe Ḁ̶̅♏ ʻa e ngaahi foʻi lea kotoa pe ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha meʻa, ʻofa ke Allah fakapaleʻi ʻa e tokotaha faʻu tohi.

  5. sumaiya nabi

    Subhanallah, Naʻe ʻai ʻe he konga fakaʻofoʻofa ko ʻeni ʻo e ngaue ke u falala lahi ange ki he ʻofa ʻa ALLAHswt, Rasool(ke ʻiate ia ʻa e melinó),deen e islam, ʻa ia ʻoku tuʻu ʻo maʻolunga ange ʻi he meʻa kotoa pe pea rejuvenated foki mo ʻeku imaan.

    • Malo e lelei sumiya ko e tangata au mei Lonitoni 32 taʻu motuʻa ko ia ko hoku hingoa ko Sami pea ʻoku ou saiʻia he mali.ʻai ke u ʻilo pe ʻoku ke saiʻia.

  6. Assalamu alaikum, Kataki ʻo ʻuhinga ʻe lava ha fefine ʻo ʻalu ki muʻa ʻo mali mo ha tangata taʻe ʻofa ʻiate ia.

  7. ʻIsa Alhaji Adamu

    Masa-Allah…ʻofa ke fakapaleʻi ʻe Allah ʻa e tokotaha faʻu tohi ʻaki ha poto lahi ange ke fai ha fekumi fakaʻofoʻofa ange koeʻuhi ke akoʻi ʻa e kakai fakalukufua ʻi he ngaahi ongoongo lelei ʻo ʻIsilami fokotuʻu ko ha tui fakalotu kotoa pe. toe lahi ange, ʻofa ke tataki kitautolu ʻi he hala totonú, ʻa e hala ʻo kinautolu ʻoku nau fakaʻosi ʻa e ʻofeina ʻo Allah kae ʻikai ko e hala ʻo kinautolu naʻa nau fakatupu ʻene ʻita Amin…..

Tuku atu ha Tali

He ʻikai pulusi ho tuʻasila ʻīmeilí. ʻOku fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi konga (field) ʻoku *

×

Vakaiʻi ʻEtau Mobile App Foʻou!!

Fakahinohino ki he mali Mosilemi tohi kole toʻotoʻo